be young, be dope, be proud

...like an American.

Vuorossa olisi se kauan odotettu Costume Tähtistailaaja-semifinaalityö, jota varten piti siis tehdä muutama stailaus omavalintaisen teeman ympärille. Oma teemani on pitkän pohdinnan tuloksena The American Dream ja teille, jotka ette ehkä tiedä mikä se on niin tässä on pieni määritelmä kyseisestä käsitteestä:

"The American Dream is a national ethos of the United States, a set of ideals in which freedom includes the opportunity for prosperity and success, and an upward social mobility achieved through hard work. In the definition of the American Dream by James Truslow Adams in 1931, "life should be better and richer and fuller for everyone, with opportunity for each according to ability or achievement" regardless of social class or circumstances of birth.^" 

^{(Lähde: Wikipedia ja Kamp, David: "Rethinking the American Dream")}

Vapaasti käännettynä The American Dream on siis eräänlainen kansallisaate USA:ssa, mikä oli voimissaan erityisesti 1920-luvusta alkaen heti Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja on juuriltaan kotoisin Yhdysvaltojen Itsenäisyysjulistuksesta, jonka mukaan "all men are created equal" eli kaikki ovat luotu tasa-arvoisiksi ja jokaisella on oikeus ja tilaisuus tavoitella sekä vaurautta että menestystä kovan työn kautta. Pohdiskeltuani läpi lukuisia teemoja sain viimeaikaisten inspiraatioiden kautta idean toteuttaa tämän teeman, sillä luin juuri parhaillaan kirjoituksiani varten englannissa F. Scott Fitzgeraldin The Great Gatsbya, mikä on kirjoitettu juuri tätä USA:n kultaista 20-lukua kuvastaen. Keväisin tulee myös aina kuunneltua Lana Del Reytä, joka on mielestäni täydellinen esikuva The American Dreamia ajatellen, sillä Lanan musiikista sekä musiikkivideoista huokuu eräänlainen vanhanaikaisuus ja ennen kaikkea "amerikkalaisuus" eli isänmaallisuus, mikä inspiroi itseäni aivan suunnattomasti tätä lopputyötäni ajatellen.
Henkilökohtaisesti Amerikkalainen kulttuuri on aina kiinnostanut itseäni, sillä nuorempana olen muutaman vuoden Jenkeissä asustellut, vanhempi siskoni on Amerikan kansalainen ja perheessämme on muutenkin aina ollut tietynlainen kansainvälisyys näkyvissä juuri kahden eri kulttuurin kohdatessa, monikielisyyden sekä ulkomailla vietettyjen vuosien vuoksi.

Miettiessäni The American Dreamia, ensimmäiseksi mieleeni tuli ne kolme (3) rikkoutumatonta perusoikeutta, jotka tämän kansalliseetoksen mukaan jokaisella on: Life, Liberty & Pursuit of Happiness eli periaatteessa elämä, vapaus sekä pyrkimys onneen. Tähtistailaajan semifinaalitehtävää varten tarkoituksena oli luoda kolme (3) kuvaa, ja siitä sain sitten idean liittää jokaisen perusoikeuden yhteen kuvaan ja tyyliin. Tässä vaiheessa palat ikäänkuin loksahtivat paikoilleen, ja sain nopeasti jokaiselle oikeudelle hahmotettua millaisen tyylin, kuvauspaikan ja ennen kaikkea tunnelman halusin luoda kuviini. Teeman keksiminen ehdottomasti helpotti tyylien toteuttamista, sillä pysyin tiukasti teemani sisällä ja hylkäsin ne loput miljoona kuvausideaa mitkä ennen teeman päättämistä pyörivät päässäni, sillä ne eivät syystä tai toisesta sopineetkaan mukaan. Tärkeintä itselleni olikin pysyä teeman sisällä ja että jokaisesta kuvasta välittyisi, tavalla tai toisella, mistä se ydinajatus tyyleihin lähti.

Ja jotta tämä postaus ei olisi pelkkää tekstiä, niin tässäpä kuvat jokaiseen kolmeen perusoikeuteen, yksi kerrallaan:

LIFE

 top Fanny Lyckman for Estradeur jacket Lindex shorts Calvin Klein + diy socks China shoes Converse All Star

Perusoikeudesta "Life" itselleni tuli heti mieleen urheilu, mikä oli etenkin 20- ja 30-luvun Amerikassa näkyvä osa kulttuuria. Urheilulajit kuten pesäpallo olivat silloin kovassa nosteessa, ja varmistuksen tähän sainkin lukiessani netissä artikkelia nimeltä "Sport and the American Dream - A Review Essay", missä urheilua kuvailtiin seuraavanlaisesti: "Americans generally have believed that sports constituted one of the most democratic indigenous institutions since participants were supposedly recruited solely on the basis of their talent and skill". Halusin siis luoda jenkkimäisen urheilutyylin, ja lajiksi päätinkin valita sen pesäpallon. Koska Costume-lehden piti sääntöjen mukaan näkyä joka kuvassa tavalla tai toisella, niin halusin saada lehden kuviini mahdollisimman loogisesti - tämä jenkkiurheilija lataakin akkujaan vaihtopenkillä vesipullosta juoden ja Costumea lueskellen. Inspiraationa tässä tyylissä toimi Lana Del Reyn kappale American, minkä melodia on ihanan kesäinen ja jossa isänmaallisuus paistaa läpi.

Kuvausrekvisiitta oli oleellinen osa lähes jokaisia kuvauksia varten, ja  koitinkin aina löytää jotain sopivaa meiltä kotoa kun meillä on aikamoisia vanhoja aarteita täällä - periaatteeni olikin että mitä vanhempi, sitä parempi. Pesäpallomaila löytyi kotoa ja on kotoisin isovanhempieni kesämökiltä - pappani osti mailan 70-luvulla, kun isäni ja tätini olivat vielä pieniä lapsia jotta he voisivat yhdessä pelata. 
Niken vesipullo on isäni vanha joko 90-luvun lopulta tai 2000-luvun alusta - äidilläni on samanlainen puna-musta-valkoisena, mitä en valitettavasti päässyt hyödyntämään muissa kuvauksissa. 
Kuvat halusin tietenkin ottaa jossain sporttisessa paikassa, ja suuntasimmekin Paavo Nurmen Stadionille aikaisin aamusta, kuten tässä postauksessa mainitsinkin. Siinä olikin sitten ihana ottaa rauhassa kuvia auringon paistaessa, ja ehtisimme hyvin pois alta ennen iltapäivällä alkaneita kaatosateita. 

LIBERTY

bikini top and earrings H&M armlet China denim vest Forever 21 shorts Bik Bok shoes Jeffrey Campbell 

Seuraavaksi olikin vuorossa Liberty eli vapaus, ja siihen oli itselleni sanomattakin selvää mitä halusin tehdä - villi liftari mukanaan pelkkä matkalaukku, matkalla tietämättömään keskellä high wayta. Ykkösinspiraationa toimi ehdottomasti Lanan Ride-video, missä hän ajelee halki Amerikan moottoripyöräjengin kanssa. Liftari on kevyesti ja vapautuneesti pukeutunut, mikä Stars & Stripes-huivin lisäksi edustaa myös sitä kuuluisaa vapautta. Kyytiä odotellessa saattaakin olla hieman hiljaista, joten Costume-lehteä tuleekin selattua kun autoja ei näy missään. Lehti kulkee myös kätevästi farkkushortsien takataskussa liftauksen aikana, ja mahtuu pilkistämään matkalaukustakin.

Kuvausrekvisiittana toimii siis varastolta ylös kaivettu viininpunainen nahkamatkalaukku, minkä merkkinä toimii "World Traveler" - juuri sellainen, jota vapautunut ihminen haluaisi olla. Matkalaukku on kotoisin Jenkeistä, ja on isäni mukaan ostettu vuonna 1986 suurena settinä, missä oli monta erikokoista matkalaukkua mukana.
Huivi on siskoni laatikoista bongattu ja täten minulle lahjoitettu, mutta siskoni ei millään muista mistä se on tai kuinka kauan hän on sen omistanut. Huivi on kuitenkin todennäköisesti 2000-luvun alusta, kun asuimme vielä Jenkeissä ja siskoni ollessaan varhaisteinin iässä.

PURSUIT OF HAPPINESS

top Adidas skirt H&M bag & shoes Zara rings China & vintage sunglasses Angelica Blick for Bik Bok

Viimeiseen stailaukseen ja kuvaan eli Pursuit of Happinessiin halusin luoda tyttömäisen mutta samalla naisellisen kokonaisuuden, sillä kyseisestä termistä tulee ensimmäisenä mieleen rakkaus ja tietenkin se onnellisuus. Meille monille esteettinen kauneus tuo myös tientynlaista onnellisuutta, ja siitä sain sitten idean laittaa jalkaan korkeat korot ja pukea muhkean, upeasti liehuvan vekkihameen. Omaa tyyliäni unohtamatta lisäsin mukaan ripauksen sporttisuutta ja katu-henkisyyttä Adidaksen ruusutopilla mikä myös sopi täydellisesti romanttisuuteen, sekä Angelica Blickin mahtavat aurinkolasit joissa on sekä vanhan ajan klassisuutta että modernia tyylikkyyttä. Asuni vanhimmat asusteet ovat sormista löytyvät midi-sormukset, mitkä olivat täysin sopivia minulle myös tavallisina sormuksina kun ne 4-5 vuotiaana sain äidiltäni.

Inspiraationa toimi Lanan National Anthem, ja innostus kukkien ja puutarhan keskellä kuvailuun lähti kyseisestä musiikkivideosta, missä Lana onkin ruusutarhan keskellä - tästä syystä suuntasimmekin Jonten kanssa tiistaina kuvaamaan Turun Kasvitieteelliseen Puutarhaan mikä sijaitsee Ruissalossa, ja maisemat olivat ihastuttavat pienestä tihkusateesta ja keskeneräisestä kukinnasta huolimatta - sain kuviini juuri sen romanttisen tunnelman mitä toivoinkin. Kuvien nuori nainen nauttii puutarhan kauneudesta ja ehkä mahdollisesti odottaa seuralaistaan, ja aikaa kuluukin kukkia tuoksutellessa ja Costumea lukiessa puutarhan penkeillä. National Anthem-kappaleen ja videon teema materialismista näkyy myös juuri kauniiden korujen ja asusteiden muodossa, mitä on myös The Great Gatsbyssä kuvailtu The American Dreamin heikkoudeksi - ihmisten moraalit löysenivät materia-ahneuden kasvatessa, sillä vauraus oli merkki menestyksestä.
Ylimääräistä kuvausrekvisiittaa en tähän kuvaukseen ottanut, koska en halunnut viedä huomiota pois taustasta.

Yritin parhaani mukaan saada kaikista tyyleistä keskenään erilaisia mutta silti oman tyylini näköisiä, minkä vuoksi kaikki vaatteet ja asusteet ovat oman vaatekaappini pohjalta ja hiukset ja meikit itse laitettuja. Esikarsinnoissa oma katu-vaikutteisempi tyylini nähtiin jo, joten nyt halusin osoittaa monipuolisuutta tekemällä keskenää erilaisempia stailauksia. Olisin toki voinut lainata kavereilta vaatteita tms tähän haasteeseen, mutta halusin haastaa itseni käymällä vaatekaappiani läpi - yhtäkään vaatetta en tätä semifinaalitehtävää varten siis ostanut, vaan kaikki ovat joko vanhaa tai lähiaikoina ostettuja ja siten uutuudenviehätyksenä päässeet mukaan stailauksiini. Kuvissa näkyykin paljon Costumesta bongattuja tämän hetken trendejä joita olen omaan vaatekaappiini omaksunut (crop topit, printit, urheilullisuus ja street-henkisyys) sekä ominaisuuksia, mitkä ovat olleet oman tyylini kulmakiviä jo hetken aikaa (rap-vaikutteet, statement-paidat ja korut, Jeffrey Campbellit, kultaiset asusteet, polvisukat jne). Tästä syystä päätin toimia kuvissa mallina itse, sillä bloggausta lähes 7 vuotta harrastaneena viihdyn hyvin kameran edessä ja halusin myös todistaa, että tyylini on moniulotteinen jättäen silti tavaramerkkinsä.

Kuten olenkin maininnut tästä monen monta kertaa aikaisemmin, kaikki kuvat ovat Jonten käsialaa ja olenkin superkiitollinen, että Jontte osoitti kiinnostusta auttaa minua eteenpäin tässä kisassa ottamalla nämä kaikki kuvat ja omistamalla aikaansa kuvaustuokioihimme, joihin meni parhaillaan montakin tuntia (puhumattakaan niiden päälle tulleista automatkoista). Yhteistyömme oli sujuvaa ja molempien intohimo muotia ja kauniita kuvia kohtaan yhdistyi, enkä voi ylistää Jonten taitoja enempää, sillä mielestäni näistä kuvista tuli aivan upeita etenkin ottaen huomioon että Jontte ei ole mikään valokuvausalan ammattilainen. 

Muokkaukset olen tehnyt netin kautta toimivilla muokkausohjelmilla iPiccylla ja Fotorilla. Kauneusvirheitä kuten rupia ja mustelmia tuli poistettua iPiccylla, ja filtterit jokaiseen kuvaan laitoin Fotorilla - halusin luoda kuviin sellaisen romanttisen, vanhanaikaisen vintage-tunnelman, mikä mielestäni meni käsi kädessä itse teeman kanssa. Inspiraatio ja idea filttereihin lähti oikeastaan Instagramista, missä suosikkifiltterini on Valencia juuri sen antaman maalaisromanttisen tunnelman vuoksi. Valenciaa käytänkin lähes kaikissa Instagram-kuvissani.

Kaiken kaikkiaan tämä semifinaalitehtävä on ollut kokemuksena aikaavievää ja stressaavaa, mutta samalla ihanaa ja ikimuistoista, sillä olen päässyt täysillä toteuttamaan itseäni ja omaa visiotani ja päästänyt ajatukseni ja ideani valloilleen. Olen todella tyytyväinen semifinaalityöni lopputulokseen ja haluan nöyrästi kiittää kaikkia perheenjäseniä sekä ystäviä, jotka ovat olleet tukenani ja apunani sekä jaksaneet lukea ja kuunnella koko kuukauden kestävää pohdintaani tehtävän suhteen. 

 Kävi miten kävi, olen iloinen että pysyin aitona itselleni loppuun asti ja olen ehdottomasti ylpeä siitä, että tässä ollaan päästy näinkin pitkälle. Toivon, että nämä kuvani kiinnostavat teitä lukijoitakin ja ehkä parhaimmillaan jopa inspiroivat teitä haaveilemaan ja unelmoimaan lukuisista mahdollisuuksista The American Dreamin tapaan. Nyt kuitenkin lopetan tämän hirveän tekstivyöryn syöttämistä, ja paneudun teemaani ja prosessiini vielä syvällisemmin Costumen päätoimittajalle Sannalle lähettämääni lopputyöhön. Toivottavasti ajatukseni ja yritykseni kuitenkin selkenivät teille lukijoille tarpeeksi hyvin, kysykää mikäli on kysyttävää!

Ja koska tässä on ollut muutaman viikon aherrus takana, olisin ikuisesti kiitollinen mikäli voisitte antaa minulle vähän palautetta! Myös kritiikki on tervetullutta, kunhan se on rakentavaa eikä turhanpäivästä "vihaamista" mistä en saa mitään irti itselleni opittavaksi. Kommentoikaa anonyymisti tai omalla nimellä ja jättäkää omat mielipiteenne ja tuntemuksenne, olisin siitä superonnellinen!

Loppuun vielä kiitos Costumelle tähänastisesta kokemuksesta, toivottavasti matka jatkuu Finaaliin!